#31: Salaliittoteoria
<-- #30: Kuolema vedessä - #32: Vihollisen taistelijat -->
Pelien välissä tapahtunutta
Domino Squid toimitetaan mielentilatutkimukseen jotta voitaisiin arvioida voiko hänet viedä oikeuden eteen. Nightfallin| oikeudenkäyntiä varten kerätään toisaalla dataa. Bombardier Beetle saa syyttäjältä kutsun todistamaan Coup de Gracen oikeudenkäynnissä kunhan se alkaa.
Houstonin jälleenrakentaminen ja presidentinvaalikampanjan viime metrit pitävät kaikki kiireisinä. Darklight| debatoi televisiossa Bright Swordin kanssa, Linebacker| tekee tv-spotteja jotka kutsuvat ihmisiä äänestämään ja esiintyy edukseen. Beetle edustaa demokraattien ääntenkalastelutilaisuuksissa.
Tiistai, 4.11. 2008
Vaalipäivän aattona San Franciscoon ilmestyy siivekäs nainen joka sanoo olevansa Kestrel| tulevaisuudesta ja tuovansa hirveää varoitusta Obaman vaalivoiton seurauksista. Tätä ei varsinaisesti uskota. Kaikesta huolimatta Barack Obama voittaa presidentinvaalin. Alamolla ja demokraattisella puolueella on asiankuuluvan reippaat juhlat. Seuraava päivä kuluu onnellisessa krapulassa.
Perjantai, 7.11.
Pinball Wizard ilmoittaa paikantaneensa Gaussin| kadonneen kannettavan. Se ilmestyi Googlen Cloudiin - NSA:n päämajasta Fort Meadesta, Marylandista.
Trespasser| ja Darklight lähtevät Marylandiin ja piiloutuvat hotelliin keskelle military-industrialcomplexlandia. Esitetään useita eri teorioita tapahtuneesta, ja suosituin on että Department of Homeland Security on turhautunut yrityksiinsä murtaa kannettavan kryptausta itse ja on antanut sen NSA:lle avattavaksi. Pinball Wizard on ensin sitä mieltä ettei kannettavan kryptausta voi saada rikki raa'alla voimalla, mutta myöntää sitten että jos on olemassa jokin taho maailmassa joka tähän voisi pystyä, se olisi juurikin NSA.
Arvellaan että viraston järjestelmiin ei voi murtautua, ja yritykset paikantaa kahden vuoden takaisten valokuvien esittämät kaksi Gaussin hotellihuoneessa käynyttä miestä lähiseudulta eivät myöskään tuota tuloksia. Fyysisesti paikan päällä voisi ehkä käydä. Pulmana vaan on kenties maailman tarkin valvontajärjestelmä, jonka ohi on miltei mahdotonta livahtaa huomaamatta, ja vain 30 kilometrin päässä sijaitseva Star Battalionin Washington D.C.:n haaran päämaja. Monimutkaisen suunnitelman kehittämisen jälkeen ryhmä päättää kuitenkin yrittää.
Maanantai, 10.11. (aamuyö)
Trespasser ja Darklight tandemhyppäävät ninjoiksi pukeutuneina maanantain vastaisena yönä NSA:n päämajan päälle. Darklightin saamasta paniikkikohtauksesta huolimatta he selviävät alas asti; muutaman sadan metrin korkeudessa varjo leikataan irti ja loppumatka laskeudutaan Darklightin voiman avulla. Katolta livahdetaan sisään. Trespasser ohittaa valvontalaitteita ja elektronisia lukkoja ja kaksikko kipuaa SIGINT-rakennuksen sisällä alaspäin. Pinball Wizardin kehittämän verkkotutkan avulla he koittavat paikantaa Gaussin kannettavaa. Se löytyy lopulta 13. kerroksesta, jolloin siihen kiinnitetään jäljityslaite.
Tässä vaiheessa rakennuksen turvallisuus havaitsee kaksikon, ja nämä livahtavat pakoon. Darklightin voimien avulla he sukeltavat lattian läpi, sitten seinän läpi ja pudottautuvat rakennuksen pihalle. Samaan aikaan Bombardier Beetle hajottaa läheisen muuntajan ja leikkaa hetkeksi rakennuksen sähköt (jotka tosin palaavat melkein heti generaattorin käynnistyessä) ja Pinball Wizard käynnistää verkkohyökkäyksen jonka tarkoitus on saada NSA uskomaan että tekeillä on jotain aivan muuta vaarallista.
Ninjasankarit varastavat auton mutta ajavat alueen laidalla olevaan piikkiansaan. He vievät toisen auton, saavat peräänsä vartijoita, poliiseja ja helikopterin, mutta harhauttavat näitä suurella savupommilla ja pakenevat metsikön kautta. Takaa-ajajat karistetaan ja ryhmä kokoontuu motellilla. Rauhoituttuaan NSA:lle murtautumisen jälkeisestä vainoharhasta sankarit käyvät nukkumaan.
Iltapäivästä joukkue herää ja siirtyy Philadelphiaan. Illan suussa he palaavat kun jäljityslaite kertoo kannettavan olevan liikkeellä. Se pysähtyy liittovaltion virastotaloon Baltimoressa. Virastotalon turvajärjestelyt ovat matalat ja sankarit pääsevät sisään ilman ongelmia. Kannettava löytyy NSA:n sinetin kera ääriään täynnä olevasta arkistohuoneesta, samoin kuin kuitti joka kertoo sen saapumisesta. Kuitti ja kone viedään pois. NSA oli todellakin saanut koneen murrettua edellisenä iltana ja laite oli sen jälkeen siirretty varastoon ilmeisesti tarkoituksena haudata se jonnekin syvälle ja jättää unohtumaan. Kannettavan sisällä on paperi joka kertoo kryptauksen murtamisesta ja ilmoittaa myös uuden salalauseen joka koneelle on asetettu.
Koneelta löytyy muuttumattomana Gaussin viimeiset muistiinpanot. Kiinnostavimpana on Enochianin| joulukuussa 2006 lähettämä 50 megatavun tietopaketti, jonka Gauss sai juuri ennen kuin menehtyi. Paketti kertoo FEMA:n salaisesta supervankilasta New Mexicossa. Culpim Base -niminen laitos on otettu käyttöön 2002 ja Enochian vihjaa olleensa itse vähällä joutua sinne.
Ryhmä siirtyy takaisin Houstoniin ja jakaa tietonsa vanhemman polven kanssa. Ilmeisesti Gaussin kuoleman syynä oli tämä paketti, tavalla tai toisella. Pohditaan mitä FEMA:n salaiselle vankilalle pitäisi tehdä. Joku tulee vilkaisseeksi lähetyslistaa jossa kerrottiin kannettavan saapumisesta Baltimoreen, ja siitä löytyvä nimi Daniel Akamura tarkistetaan. Kyseesssä on Blackwaterin työntekijä, mutta juuri mitään muuta tietoa hänestä ei helposti löydetäkään. Sijoituspaikka salainen, komennus salainen, koulutus salainen... ajokorttitietojen avulla miehestä löytyy sentään osoite, Nevadassa. Epäillään että kyseessä ei välttämättä ole pelkkä kuriiri. Valokuva hänestä ei täsmää kumpaankaan kahdesta etsitystä henkilöstä, mutta hän saattaisi kenties tuntea nämä.
Tiistai, 11.11.
Alamon nuorempi polvi päätyy vilkaisemaan Akamuran taloa. Nevadan aavikolla kaukana asutuksesta sijaitseva talo on tyhjä, turvajärjestelmät ohitetaan ongelmitta. Selvästi Akamura ansaitsee hyvin palkkasotilaana ja hänellä on erikoisjoukkojen koulutus sekä useita erilaisia diplomeja. Palkkakuittien perusteella hänen rahoituksensa tulee tällä hetkellä puolustusministeriöltä, näennäinen työpaikka on lähellä sijaitseva pieni sotilastukikohta. Valokuvakansioista ei löydy kahta etsittyä henkilöä.
Alamo ehtii tutkia taloa pari tuntia, ja sitten Akamura ajaa paikalle. Ryhmä livahtaa ulos Darklightia lukuunottamatta; hän piiloutuu komeroon silmäilläkseen miehen reaktioita. Blackwaterin sotilas saapuu kotiinsa, purkaa varusteita, ottaa kaapista oluen ja istuutuu television ääreen, selvästi rentoutuakseen raskaan työpäivän jälkeen. Muu Alamo saapuu hänen ovelleen. Akamura näkee nämä valvontakamerastaan ja hänen ensireaktionsa on paniikki, mutta hän pääsee nopeasti sen herraksi. Hän kutsuu sankarit sisään. Linebacker esittelee hänelle kahta valvontakamerakuvaa, mutta Akamura sanoo ettei ole koskaan näitä nähnytkään.
Kun Alamo poistuu, Akamura tarkkailee heidän kävelyään autolle ja sitten tarttuu puhelimeensa. Hän soittaa nopeasti jollekulle, kertoo Alamon käyneen luonaan. Sitten hän tulee ajatelleeksi jotain, sanoo tapaavansa puhekumppaninsa portilla neljän tunnin kuluttua, ja sulkee puhelun. Darklight pimentää huoneen.
Akamura reagoi kommandomaisella nopeudella ja vetää pistoolin esiin. Hän lähtee pyrkimään ulos pimeydessä, ja kun Darklight hiipii hänen jäljessään, hän onnistuu jotenkin kuulemaan tämän ja ampuu tätä sokkona. Hän raapaisee osuman Darklightin päähän, ja pimeys väistyy. Seuraa pikainen lähitaistelu joka päättyy kun muu Alamo säntää paikalle ja Darklight haavoittaa Akamuraa.
Darklight huutaa Akamuralle, joka on selvästi poissa tasapainosta ja näyttää hetken olevan valmis kertomaan jotain, mutta sulkee sitten suunsa. Linebacker kiskoo Darklightin pois Akamuran kimpusta. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan halukas puhumaan, joten Darklight iskee tähän annoksen pimeää voimaa. Muu Alamo ei suhtaudu moiseen temppuun hyvin, mutta Akamura alkaa kuitenkin syystä tai toisesta puhua. Hän sanoo ettei hänellä ollut mitään tekemistä Gaussin kohtalon kanssa mutta hän tuntee valokuvassa olevat henkilöt koodinimiltä. He ovat Grizzly| ja Shuffle,| kaksi Defense Intelligence Agencyn superagenttia. Hän sanoo työskentelevänsä samalle taholle kuin nämäkin, DIA:n majuri Topper K. Olsenille, jonka kanssa hän juuri puhui puhelimessa. Hänen pitäisi tavata tämä neljän tunnin kuluttua, muttei naapuritukikohdassa vaan parisadan kilometrin päässä Groom Laken ilmavoimien tukikohdassa. Poltergeist tietää, että Groom Laken tukikohta tunnetaan paremmin nimellä Area 51.
Haavoittuneet paikataan, Akamuran kommunikaatiovälineet vaiennetaan ja hänelle ilmoitetaan että hänen olisi varmaan parempi häipyä maasta nyt kun hän on kertonut salaisuuksia. Hän näyttää itsekin tiedostavan tämän. Alamo lainaa Akamuran autoa ja lähtee ajamaan syvemmälle aavikolle. Automatkan aikana Linebacker toteaa Darklightille, että ihmisten kuulustelu pimeän voiman avulla on erittäin epäilyttävää; Darklight taas on sitä mieltä että tämä oli ainoa keino saada Akamura kertomaan mitään.
Ilta laskeutuu Alamon saavuttaessa Area 51:n ensimmäisen tarkistuspisteen. Sotilaat pysäyttävät auton ja ällistyvät nähdessään sisällä supersankareita. Ryhmä kertoo olevansa tulossa tapaamaan majuri Olsenia ja tämä tarkistetaan puhelimitse. Olsen suostuu tapaamaan sankarit ja he ajavat eteenpäin varsinaisen tukikohdan reunalle. Auto jätetään ensimmäisen portin ulkopuolelle, sotilaat saattavat ryhmän sisään porteista pieneen huoltorakennukseen. Varsinainen Area 51 massiivisine lentokonehangaareineen jää vielä ainakin yhden portin taakse.
Majuri Olsen osoittautuu noin nelikymmenvuotiaaksi väsyneen näköiseksi mieheksi, joka tapaa Alamon epämuodollisesti miehistön taukotilassa. Hän lähettää muun väen pois ja kysyy miten voi auttaa ryhmää. Linebacker tiedustelee, mitä Olsen voi kertoa heille kahdesta valokuvissa näkyvästä miehestä. Olsen sanoo ensin ettei voi kertoa mitään, mutta toteaa sitten että hän voi kyllä kertoa Gaussin kohtalosta. Hän ilmoittaa, että nauhoittavat laitteet lakkaavat pian toimimasta, ja kohta huoneeseen laskeutuukin oudon tuntuinen vaikutus jonka kaikki tuntevat niskakarvoissaan. Poltergeistin voimat tärisyttävät pieniä esineitä.
Gaussin kuolema oli onnettomuus. Olsenin ryhmä jäljitti Enochiania ja tiesi Gaussin kommunikoivan tämän kanssa, ja kun Gauss vastaanotti Enochianilta suuren paketin dataa, Olsenin agentit pyrkivät kaappaamaan sen. Tätä varten he livauttivat Gaussin juomaan benzodiazepiiniä arvioiden että tämä riittäisi tainnuttamaan myös yliluonnollisen kestävän supersankarin. He eivät tienneet Gaussin käyttävän heroiinia; kun tämä palasi huoneeseensa ottaakseen piikin, yhteisvaikutus lamautti hänen hengityskeskuksensa. Agentit jotka hiipivät Gaussin huoneeseen löysivät tämän kuolleena.
Olsen sanoo olevansa pahoillaan tapahtuneesta sekä Gaussin osalta että muista Alamolle aiheutuneista ongelmista; hän kertoo että pyrkiessään peittelemään tilannetta DIA nopeutti joitain muita kulissien takana käynnissä olevia Alamoa vastaan suunnattuja toimenpiteitä. Hän sanoo pitäneensä Gaussia sankarina kaikesta huolimatta ja toteaa, että kaikilla on heikkoutensa. Hän ei suostu antamaan Grizzlyä ja Shufflea supersankareille, vaan kertoo että koska nämä vain noudattivat hänen käskyjään, hän katsoo itse olevansa vastuussa tapahtuneesta ja tarjoutuu antautumaan. Keskustelun lomassa hän myöntää, että Gaussin koneesta lopulta puretun materiaalin avulla Enochian on löydetty. Olsen sanoo oman tehtävänsä olleen viimeisen viiden vuoden ajan jahdata Enochiania ja "hankkia tämä takaisin" keinolla millä hyvänsä.
Sankarit hyväksyvät Olsenin antautumisen. Arvellaan että Grizzly ja Shuffle ovat myös jossakin sotilastukikohdassa, mutta ryhmää ei miellytä ajatus ryhtyä taistelemaan koko Area 51:n kanssa. Sen sijaan he ottavat Olsenin mukaansa ja poistuvat rauhanomaisesti paikalta. Linebacker sanoo, että Olsen pääsee ensimmäiseksi tunnustamaan tekonsa tapattamansa miehen ryhmätovereille.
Keskiviikko, 12.11.
Houstonissa Topper Olsen kertoo lopulle Alamon nykyisistä ja entisistä jäsenistä Gaussin kuolemasta. Ryhmä suhtautuu tähän odotetun huonosti. Enochianista Olsen ei puhu, mutta Area 51:llä olleet sankarit täydentävät kertomusta tältä osin; Olsen kieltäytyy kommentoimasta.
Olsen toimii edelleen kuin hyvä sotilas: hän suojelee alaisiaan eikä vedä ylempiään mukaan sotkuun. Hän ottaa itse koko vastuun tapahtuneesta, ja sankarit ovat asiaankuuluvan raivostuneita siitä että tällä tavalla hän tosiasiassa suojelee toimintatapaa joka mahdollistaa tämän kaltaisen laittoman toiminnan. Pinball Wizard on ilmeisesti valmis kadottamaan Olsenin ja puristamaan tästä väkisin kaikki tiedot tämän muista operaatioista, mutta Poltergeist sanoo että tätä ei missään nimessä pidä tehdä.
Linebacker ja Bombardier Beetle ilmaisevat myöhemmin Darklightille olevansa jyrkästi eri mieltä voimien suorasta käyttämisestä kuulusteltavaan.
Mail-Manin palsta
Alunperin tämän oli tosiaan tarkoitus olla numero 30, mutta sitten Deathguard ja sukeltaminen tulivat väliin ja päätin ettei minun tarvitse kumarrella numerointia. Ylläoleva kuvaus on detaljeilta hyvin köykäinen ja saattaa sisältää puutteiden lisäksi suoranaisia virheitä. Saa ehdottomasti täydentää.
Hidasta dekkarointia, pilkkujen viilausta, jahkailua - kaikki ne elementit mitä aiemmissa peleissä on inhottu. Suunnitelmassa oli kolmekin mahdollista supermättöä jotka kaikki onnistuttiin välttämään, ensimmäisen olemalla mokaamatta kauheasti NSA:lla, toisen olemalla täysin eri paikassa ja kolmannen koska vastapuoli ei lopulta halunnut käydä sankareille. Vaan minun mielestäni peli oli itse asiassa paljon kiinnostavampi tällaisena verkkaisen pohdiskelevana. Alun ratsia NSA:lle olisi voitu käsitellä nopeamminkin, keskeisenä ongelmana vaan oli että paikka tosiaan on NSA eikä sinne murtautumista voi sivuuttaa vaan toteamalla "murtaudutte sinne ja teette mitä tahdotte". NSA sai koneen murrettua huomattavasti oletettua nopeammin jonkinlaisena genremyönnytyksenä (ei tällaista asiaa voi jättää kuukaudeksi hautumaan) ja toisaalta koska se on kuitenkin NSA joka Vaan Osaa Nämä Jutut.
Vyyhti oli huomattavan sekava ja siinä oli liittovaltion aakkossoppaorganisaatioita kasapäin, mutta tarina lopulta kuitenkin toi jonkinlaisen ratkaisun Gaussin kohtaloon. Lopputuloksen tyydyttävyydestä pelaajille tai hahmoille en tiedä. Tässäkin käy selvästi ilmi että pidän kalliilla ostetuista loppuratkaisuista, mutta tavoitteeni oli tosiaan tarjota Gaussin kohtalolle päätös tämän tarinan myötä. En tarkoita että olettaisin että Alamo välttämättä jättäisi Grizzlyn ja Shufflen rauhaan, ainoastaan että hahmot nyt tietävät mitä tapahtui ja miksi se tapahtui, ja että ainakin osittain oikeus saattaa vihdoin toteutua. Kuulen mieluusti näkemyksiä siitä, oliko ratkaisu aivan liian antiklimaktinen kenenkään muun makuun.
Pelinjohdon kannalta hahmojen omalle toiminnalleen asettamat rajat ja tekemisen oikeutuksen pohdinta istui tähän tarinaan erittäin hyvin. Tämä on myös osa-alue jossa sarjakuvamainen juonenkuljetus ei kovin hyvin toimi, koska sarjakuvissa keskustelujen pitää olla lyhyitä mutta roolipeleissä tämä ei ole välttämätön rajoitus.
Peli eteni sopivan nopeasti vaikka kyse oli dekkaroinnista ja porukka hajallaan eri puolilla maata.
Pelinjohdon tuolilta katsellen sopiva nopeus tuntui olevan täysin hukassa ja pelin alku tuntui todella hitaalta. Olin hyvin kummastunut että yleinen arviointi rytmityksestä ei ollut aivan tyrmäävä.
Pelattiin 23.11. 2008
Arvostelu:
Rytmitys: 3
Sisältö: 4
Esitys: 3,25
Materiaali: 3,25
Teemat: 4
<-- #30: Kuolema vedessä - #32: Vihollisen taistelijat -->
CategoryAlamo - CategoryPelit