#15: Johnny raahustaa kotiin
<-- #14: Duck and Cover - #16: Raskasta metallia -->
Torstai, 20.12. kello 12.00, Hanston, Kansas
Alamo ja Varial| havaitsevat Hanstonin, Kansasin alla sijaitsevan bunkkerin valtavan kokoiseksi. He hajaantuvat etsiäkseen sokkeloon kadonnutta Penumbraa.| Bombardier Beetle löytää palo-oven takaa palaneen ja radioaktiivisen alueen, ja saa kimppuunsa kovasti säteilevän ja raivokkaan zombien. Samaan aikaan Linebacker| tutkii laitoksen vesilaitoksen huolto-osastoa ja paikantaa käytävistä kolme hiljakseen laahustavaa zombia.
Joukkueen herättäessä hitaasti kävelevien zombieiden huomion heitä aletaan ampua konekiväärillä. Konekivääriä miehittää kaksi zombieta, jotka ampuvat vähän varomattomasti kaikkea mikä näyttää elävältä. Darklight| hiipii heidän kimppuunsa ja toteaa zombieiden käyttävän myös pistooleja. Hän saa pari osumaa, mutta lopulta tiimi nujertaa konekivääreillä ampuvat zombiet.
Beetlen panssarin polttoaine on lähes lopussa kun joukkue löytää bunkkerista upseerien tilat. Ne kuitenkin kuhisevat zombieita, jotka häiriintyvät sankarien tulosta. Parin yhteenoton jälkeen suurin osa tiimistä linnoittautuu toimistoon piiloon aseistetuilta vainajilta. Löytyneitä papereita pengotaan. Darklight hiiviskelee alueen läpi uloskäyntiä etsien, ja löytää pitkän käytävän joka päättyy vahvoihin oviin. Niiden takaa hän hiipii yhden aseistautuneen zombien ohitse, mutta astuu pienen hätävalon muodostamaan valokeilaan ja väijytyksestä häntä ammutaan kiväärillä. Hän onnistuu pelastautumaan takaisin muun tiimin luo.
"Nä olenh navfalla nagaifin" - Kasvoihin ammuttu Darklight
"Luoja, se on saanut tartunnan! - Poltergeist
"Luoja, se on saanut tartunnan! - Poltergeist
BB ja Darklight jäävät toimistoon suojaan muun ryhmän jatkaessa Penumbran etsimistä. He löytävät vesivoimalaitoksen ja bensiiniä. Tankkauksen jälkeen Beetle on jälleen toimintakykyinen. Ryhmä päättää kytkeä laitokseen virrat päälle kyetäkseen toimimaan paremmin - pimeys auttaa kuitenkin enemmän zombieita kuin sankareita. Penumbra on kytkenyt erääseen laitoksen akustoon ansan, ja kun sähköt kytketään toimintaan, akusto räjähtää. Räjähdys ja sitä seuraava tulipalo ei vahingoita sankareita, mutta houkuttelee paikalle zombieita jotka nujerretaan - Varialkin kunnostautuu ja nuijii yhtä energiavasarallaan. Yleinen suhtautuminen Penumbraan muuttuu entistä nuivemmaksi.
"Sweet, sweet crude!" - pukuaan tankkaava Bombardier Beetle
Vesilaitoksen jälkeen löytyy lääkintä- ja laboratoriotilat. Niihin murtaudutaan myöskin zombieiden läpi. Lääkintätiloissa sankareiden kimppuun hyökkää lisää aseistettuja zombieita. Vuodeosastolla on äänestä päätellen valtava lauma käveleviä vainajia, ja muualla niiden havaitaan hakkaavan suljettuja ja oletetusti teljettyjä ovia. Näyttää siltä, että Penumbra on päässyt tänne asti. Tätä vahvistaa se seikka, että kesken kaiken lääkinnästä sammuvat valot.
Bombardier Beetle raivaa tiensä vuodeosaston yläpuolella olevaan lääkärin toimistoon, jonka joku on penkonut melkoisella kiireellä; myös valot on oikosuljettu pikaisesti, ja vuodeosaston happitankki räjäytetty. Penumbrasta ei kuitenkaan näy jälkeäkään. Toimisto ja arkisto puhdistetaan kirjallisesta materiaalista, valot korjataan ja paikassa vielä kuljeksivat zombiesotilaat heitetään kaikki vuodeosastolle josta he eivät pääse pois.
Lääkintätilan suureen kassakaappiin ei löydy yhdistelmää. Kirjallista materiaalia vilkaisemalla näyttää siltä, että täällä on tapahtunut kontaminaatio - "säteilyä ja harmaata tahnaa" - ja näiden yhdistelmä on ilmeisesti aiheuttanut zombie-epidemian. Lause "Me olemme kaikki altistuneet" lääkäri Henry Kambhampatin muistiinpanoissa huolestuttaa sankareita. Darklight uskaltautuu kuitenkin kurkistamaan sisään kassakaappiin, jossa hyllyllä on parilitrainen hopeanharmaa suljettu kanisteri. Hän vetäytyy nopeasti pois.
Penumbra ei ole voinut päästä pois lääkintätilasta, joten sankarit yrittävät kutsua häntä esiin. Hän ei kuitenkaan anna itsestään mitään merkkejä. Vuodeosaston zombiet lopetetaan, ja Alamo sekä Varial poistuvat lääkintäosastolta. Ovi hitsataan kiinni.
Upseeritiloja tutkimalla löytyy lisää papereita jotka kerätään mukaan. Sen jälkeen seurataan hätävaloja oletetulle uloskäynnille, jota joukko raskaasti aseistettuja zombieita vartioi. Sankarit peittoavat nämä, ja löytävät lopulta tikkaat ylös. Tikapuukuilussa on kiinni hitsattu luukku, mutta se ei supersankareita hidasta. Joukkue nousee ylös ilta-aurinkoon, ja löytää itsensä puistikosta maissipellon vierestä.
Varial näyttää ryhmälle, missä Penumbran auto on. Hänen kanssaan neuvotellaan, mutta koska hän vaikuttaa lähinnä onnelliselta päästyään ulos ja halukkaalta unohtamaan koko tapauksen, hänet päästetään menemään. Hän lupaa, ettei raportoi tilanteestaan eteenpäin 24 tuntiin.
Penumbran autosta ei löydy ansoja tai käyttökelpoisia sormenjälkiä. Alhaalta ylös kuljetettu paperivuori tahdotaan saada turvaan, joten tiimi soittaa Marksmanille.| Marksman lähtee kohti Kansasia. Papereita lukemalla selviää, että materiaalissa mainittu ja arvatenkin kassakaapissa oleva harmaa muhju on ilmeisesti ainetta, joka kopioi hetkellisesti supervoimia henkilöltä toiselle, ja että zombieiksi muuttuneille ihmisille on kopioitu villiintynyt regeneraatiokyky. Ajatus tahnan mahdollisesta väärinkäytöstä hirvittää, etenkin kun tajutaan että Pinball Wizard varmasti tahtoisi saada sitä itselleen sekä yleisestä uteliaisuudesta että käyttääkseen sitä korjaamaan rikkoutuneita raajojaan. Joukkue arvioi, että tahna on aivan liian vaarallista jätettäväksi kenellekään - kaikki pelkäävät, että jos Wizard saisi tätä käsiinsä, syntyisi vaan uusi zombie-epidemia. Joukkue arvioi, että muhjun voi tuhota polttamalla. Poltergeist jää vartioimaan papereita, muu ryhmä käy vielä alhaalla.
Darklight käy kiinni hitsatulla lääkintäsosastolla, ja näkee toimistossa istuvan Penumbran - tämä myös näkee hänet. He käyvät lyhyen sananvaihdon, mutta Penumbra ei ole halukas antautumaan. Hän harkitsee hetken Darklightin kimppuun käymistä, mutta päättääkin sitten paeta tätä, ja katoaa jonnekin lääkintätilojen sokkeloon. Darklight poistuu. Vesilaitokselta käsin katkaistaan lääkintätilojen vesi, ja Darklight käy uudelleen lääkinnässä. Paikan valot on jälleen sammutettu, ja oletettavasti Penumbra on virittänyt paikkaan ansoja.
"Et sinäkään näytä kaikkein hyväkuntoisimmalta. Olen melko varma, että voisin piestä sinut." - Penumbra Darklightille
Sankarit vetäytyvät, ja päättävät käydä jututtamassa Penumbraa uudelleen tämän nähtyä nälkää lääkintäosastolla pari päivää. Bunkkerista kaivetut paperit lähtevät aamuyöstä Marksmanin mukana kohti Houstonia. Ryhmä saa haettua autonsa uloskäynnin luo, ja jää sinne nukkumaan.
Perjantai, 21.12. 2007
Innokkaat hanstonilaiset käyvät kiittämässä ja tuomassa ruokaa Alamolle pikku-Susien pelastamisen vuoksi. Kun sankarit puolenpäivän aikoihin pääsevät takaisin liikkeelle, he laskeutuvat bunkkeriin lopettamaan siellä yhä olevat zombiet.
Lääkintäosaston ovi on kuitenkin hitsattu auki ja revitty sijoiltaan, ulkopuolelta käsin. Penumbraa ei löydy sisäpuolelta, ja kanisteri on kadonnut kassakaapista. Bunkkeria tutkimalla käy ilmi, että joku on avannut alkuperäisen siilon sisäänkäynnin, laskenut veden sisään bunkkeriin ja ilmeisesti käynyt vapauttamassa Penumbran. Ruorista löytyvät kuorenpalat ja saksienjäljet viittaavat siihen, että tämä olisi hyvinkin voinut olla Wild Zoo, jolla ei olisi ollut ongelmaa vaikkapa rapumuodossa uida siiloon avaamaan ovea.
Näyttää siltä, että kanisteri harmaata mönjää on päätynyt Surface Tensionille. Bunkkerin zombiet tuhotaan ja sisäänkäynnit valetaan betoniin. Sankarit palaavat Houstoniin viettämään joulua ja uppoutumaan bunkkerista viemiinsä papereihin.
Analyysi
eli mitä Hanstonin alapuolella arvioidaan tapahtuneen, miksi ja milloin.
Eversti EVP Ronald Blevys ja lääkintämajuri EVP Henry Kambhampati siirsivät 30 Gulf War -syndroomasta kärsivää Irakissa taistellutta amerikkalaista sotilasta Hanstonin alapuolella sijatisevaan bunkkeriin heinäkuussa 1992. Kaksikon tavoite oli hoitaa näitä kopioimalla erään potilaan köyhydytetystä uraanista saama regeneratiivinen voima muille potilaille käyttäen apuna tuntemattomasta lähteestä (jälkianalyysin mukaan DIA:lta) hankittua harmaata muhjua. Muhjun avulla pystyi väliaikaisesti kopioimaan supervoimaisen henkilön voimat toiselle. Blevys hankki vaaditun aineen epävirallisia teitä pitkin, samoin kuin käyttöoikeuden maanalaiseen sairaalaan sekä suuren osan tarvituista varusteista. Ohjelma oli pelkästään Blevysin ja Kambhampatin toteuttama, eikä sillä ollut virallista armeijan sanktiota. Armeija ei edes tiennyt hankkeesta.
Aluksi hoito näytti toimivan: regeneraatiokyky kopioitui ja potilaat alkoivat parantua säteilyvaurioistaan. Kuitenkin eräs potilas sai massiivisen shokin ja menehtyi - ja ruumishuoneella heräsi ja murtautui ulos. Hänellä säteilyvammat olivat hyvin pahat, ja hän puri muita paetessaan, ja sai näissä aikaan vastaavan zombiereaktion. Ilmeisesti yhdistelmä harmaan muhjun avulla kopioitua regeneratiivista kykyä ja säteilyä johti siihen, että riittävän suuren trauman tuloksena potilas muuttui zombieksi.
Paon yhteydessä lääkintätiloissa tapahtui onnettomuus, ja myös hoitohenkilöstö sai annoksen säteilyä sekä altistui regeneraatioleimatulle muhjulle. Koko tukikohta oli käytännössä saastunut, ja seurasi päiviä kestänyt taistelu zombieita vastaan. Lopulta kaikki tukikohdassa olijat olivat joko kuolleet tai muuttuneet zombieiksi. Eversti Blevys oli ilmeisesti käynyt virittämässä pommeja ohjussiilon uloskäynneille ja hitsannut kiinni antennien huoltoluukut estääkseen ketään saastunutta poistumasta ja viemästä tartuntaa ulos. Lopulta Blevys oli itsekin saanut tartunnan ja muuttunut zombieksi.
Mail-Manin palsta
Tämä peli oli kovasti ei-superherooinen suuren detaljitason johdosta, enkä itse kauheasti pitänyt tästä. Todellinen vastushan tässä tarinassa oli Penumbra, joka käytti zombieita ja bunkkeria Alamoa vastaan ja koetti itse saada etsimänsä asiat käsiinsä ennenkuin sankarit saisivat hänet kiinni. Kuitenkin maku oli monessa kohtaa luolastonpuhdistusmainen; zombiet olivat aika harmillisen epätyydyttävä vastus, vaikka ne olivatkin enemmän natural hazard kuin varsinainen vihollinen.
Kaipa tällaisen jutun joskus pelauttaa, mutta tavaksi en aio ottaa. Sinänsä hyvä ettette olleet yöllä bunkkerissa, koska matsi Wild Zoota ja kavereita vastaan olisi voinut mennä aika rumaksi.
Sävystä: oli kaivattu (muiden asioiden ohella) enemmän feel-good juttua kaikkien ikävyyksien vastapainoksi. Tämä ei sitä ollut suurine ja rumine zombienlahtauksineen, tosin mielestäni synkkyyden syvimpiä soita vältettiin havaitsemalla, että paikka ei kuitenkaan ollut mikään hallituksen epäinhimillinen ihmiskoelaboratorio, vaan altruistinen projekti joka oli vaan mennyt kamalalla tavalla pieleen. Tässä tarinassa ei myöskään ollut suurta epäselvyyttä siitä ketkä olivat sankarit ja ketkä roistot, roistot vaan voittivat...
Genrehuomiona, supersankarisarjakuvissa sankareiden häviäminen on äärimmäisen harvinaista ja superrikolliset joilla on juonia tulevat miltei poikkeuksetta pysäytetyksi. Empiressä tämä ei mene näin, koska yritän kuitenkin pelata superpahiksiakin oikeina ihmisinä eikä kukaan ryhtyisi alalle jos siellä olisi luvassa pelkkää tappiota.
Arvostelu
Rytmi: 2,75
Sisältö: 4
Esitys: 3,25
Matsku: 3,5
Teemat: 3,75
Pelattiin la 19.1. 2008
<-- #14: Duck and Cover - #16: Raskasta metallia -->
CategoryAlamo - CategoryPelit
